Kun tässä on töidenkin puolesta ollut muutoksen keskellä, niin tuli mieleeni, miten kummallisena pidin erästä tilaisuutta, jossa työterveyspsykologi kertoi muutokseen suhtautumisesta.
Nämä tilaisuudethan on yleensä tarkoitettu jotenkin hälventämään muutoksen aiheuttamaa hämmennystä tai ahdistusta. Tilaisuuksissa ei kuitenkaan puhuta, mikä aiheuttaa näitä tunteita.
Psykologikin aika kliinisesti vain selittää, että "no, tämä ahdistus tai muu ikävä tunne johtuu siitä, kun mielesi reagoi muutokseen". Huomasin siinä kuunnellessa ajattelevani, että mitä sitten.
Lopulta se, että mulle kuvaillaan, miksi muutoksesta tulee ikävä olo, ei oikeastaan auta itse asiaan mitenkään. Ongelmallista on, jos näitä ikäviä tunteita ei käsitellä mitenkään muuten.
