Roni Rolle Laukkarinen
boosted
Jatkoa edelliseen postaukseen.
Tästä kahden maailman välissä pomppimisesta tulikin mieleen oma identiteetti.
Identitettiä oli vaikea rakentaa. Tuntui lähinnä siltä kuin olisi pitänyt olla 2 eri ihmistä samassa kehossa.
Viittova minä on erilainen kuin puhuva minä. Tämä on muuten jännä, koska viittova minä on jostain syystä sosiaalisempi ja eloisampi. Puhuva minä sen sijaan on synkempi ja sulkeutuneempi.
Yhdessä vaiheessa oli kriisi minäkuvan kanssa, kun tuntui siltä etten tiennyt kuka olen ja mikä olen.
Minusta on tärkeää, että tiedostan tämän asian ja pystyn ymmärtämään miksi toimin niin kuin miten toimin.