Tärpit Käänne-festivaaleille: https://samimaatta.fi/kirjoitukset/tarpit-kaanne-festivaaleille/
Lähinnä itseä varten, mutta näistä osa voi kiinnostaa muitakin!
Discussion
Loading...
Mallimaahanmuuttaja ei ole kohteliaisuus
Paneelissa Chau Nguyễn, Pazilaiti Simayijiang, Arvind Ramachandran ja Maryan Abdulkarim.
Paneelin vetää Hải Nguyễn.
Ajatuksia syntyi järjestötoimintaan liittyen: Miten tehdään järjestöstä inklusiivisempi?
Ainakin itsellä tulee mieleen, että täytyy näkyä monella eri tavalla ja moninaisella kuvastolla. Sitten tietenkin aidosti kutsua mukaan!
Good policies are possible pt. 1 – Movements
Paneelissa Joe Todd, Anastazija Govedarica Antanasijević ja Johanna Bussemer
Moderaattorina Li Andersson, Euroopan parlamentin jäsen.
Todd (Iso-Britannia) ja Bussemer (Saksa) puhuivat ovelta ovelle -kampanjoinnin vahvuudesta: oikeasti kohtaa ihmisiä, puhuu heidän konkreettisista asioistaan ja kannustaa aktiiviseksi vaaleihin.
Todd kertoi, miten on todella tärkeää kiertää ovia ennen vaaleja, eikä vain muistuttaa äänestämisestä. Sillä on iso vaikutus, että toisella kertaa jutellessa voi sanoa: "Tää sun asia on nyt tässä ohjelmassa mukana. Äänestäthän vaaleissa!"
Antanasijević kertoi Serbian opiskelijaliikkeen käynnistymisestä luhistuneen juna-aseman katon jälkeen, joka paljasti valtiojohdon korruptiota. Väkivaltaisesti estetyt mielenosoitukset jatkuivat yliopistoissa, jonka seurauksena lopulta yliopistolaitos pysähtyi.
#politiikka #UK #Saksa #Serbia #opiskelijaliike #vaalit #äänestäminen #vaikuttaminen
Exposing Exploitation: Talking Award-Winning Investigative Journalism with Martha Mendoza and Paavo Teittinen
Mendoza kertoi tiiminsä työstä, jossa paljastettiin kalastusalusorjuuden ja amerikkalaisten (ja muidenkin maiden) suurien elintarvikeyritysten yhteys. Työ on johtanut tuhansien orjien vapautumiseen.
Teittinen kertoi työstään Suomessa tapahtuvan modernin orjuuden paljastamisesta. Ihmisillä on näennäinen vapaus, mutta olosuhteiden takia eivät voi lopettaa hyväksikäyttävän työn tekemistä. Poliisi ei ota riistotapauksia tutkiakseen, ja suomalainen lainsäädäntö jopa kannustaa tähän toimintaan.
Teittinen esitteli erään marjanpoimijoihin liittyvän oikeustapauksen asiakirjapätkää:
"Omistaja on vain käyttänyt hyväkseen olemassa olevia rakenteita ja toimintapoja. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden rekrytointitavat, jotka on kehitetty suomalaisten ja thaimaalaisten viranomaisten tahosta, on perustavanlaatuisesti suunniteltu mahdollistamaan ihmiskauppaa."
2 media
Kapina elämän puolesta
"Valokuvataiteilijana tunnetun Saku Soukan esikoiselokuva Kapina elämän puolesta kuvaa Elokapina-yhteisön toimia sisältäpäin."
Aika raskas. Näyttää, miten lait ovat kansalaisille, mutta eivät yrityksille tai valtiolle.
Elokuva koettelee kyllä luottamusta ja uskoa poliisiin todellisilla tilanteilla, joissa poliisilla ei ole tietoa tai taitoa ratkaista tilanteita ihmisiä kunnioittaen, vaan valitsee suojella yrityksen tai kunnan etua - vaikka se olisi laitonta. Tää korostaa, miten heikoissa kantimissa voimankäytön ja syytteiden noston perusteet voivat olla.
Elokuva silti kannustaa toimimaan enemmän luonnon puolesta tai ainakin kannustaa itseä.
Onko elinkeinoelämä radikalisoitumassa?
**Timo Ahopelto**, sarjayrittäjä ja pääomasijoittaja
**Ville Voipio**, Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja
**Juha-Pekka Raeste**, Helsingin Sanomien taloustoimittaja
**Li Andersson**, MEP
Keskustelua vetää: **Hanna** **Kuusela**, apulaisprofessori
Keskustelu kävi ihan kiinnostavissa osuuksissa, mutta itse kysymykseen ei kyllä tullut vastausta. Avainkysymyksenä siis, että onko elinkeinoelämä hylännyt konsensuksen ja hakemassa piirteitä Yhdysvaltojen politiikasta.
Ei ehkä ollut kovin yllättävää, että Ahopelto ja Voipio eivät aivan suoraan ottaneet kantaa asiaan, mutta vakuuttelivat kuitenkin, että yritykset eivät tällaista toimintaa halua.
Keskustelussa nousi esiin pienten ja keskisuurten yritysten asema, joka ehdottomasti huononisi trumpilaisessa maailmassa, jossa on selkeät valtiojohdon hyvällä puolella olevat ja sitten epäsuosiossa olevat. Se ei olisi pk-yritysten etu.
Sitten puhuttin verotuksesta, ja tässä kohtaa keskustelu vajosi liikaa näiden kahden miljonäärin henkilökohtaisiin valintoihin ja panelistit alkoivat spekuloida eri verotusvaihtoehtojen vaikutuksista miljonääreihin. Tämä osuus vähän söi paneelin antia.
Yhteistä maaperää löytyi puolustusverosta ja exit-verosta (eli miljonäärin maastamuutto -verosta) - kunhan puolustusvero otettaisiin 'järkevästä' paikasta Ahopellon mukaan.
Minusta keskustelu pyöri liikaa ansiotuloverotuksen ympärillä, kun pitäisi puhua varallisuudesta. Anderson nosti toki esille vaurauden kasautumisen ja eriarvoisuuden, mutta kovin syvälle ei päästy.
Lopuksi olisin halunnut mennä kuuntelemaan "Kasvukriittisyyden monet suunnat: ekofasismia vai oikeudenmukaista kohtuutta?" -paneelin, mutta jono oli niin pitkä etten päässyt.
Sitten aattelin, että menenpä tsekkaamaan sitten tämän entisten puoluejohtajien paneelin "Ennen oli kaikki paremmin! Entiset puoluejohtajat kohtaavat".
Paneelissa:
**"Pertti Salolainen**, kokoomuksen puoluejohtaja vuosina 1991–1994
**Timo** **Soini**, perussuomalaisten puoluejohtaja vuosina 1997–2017
**Annika** **Saarikko**, keskustan puoluejohtaja vuosina 2020–2024
**Antti** **Rinne**, SDP:n puoluejohtaja vuosina 2014–2020
**Anni** **Sinnemäki**, vihreiden puoluejohtaja vuosina 2009–2011
**Paavo** **Arhinmäki**, vasemmistoliiton puoluejohtaja vuosina 2009–2016
Keskustelun vetää **Adile** **Sevimli**, vapaa toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, Suomen Kuvalehteen ja kulttuurimedia Piiriin."
En tiiä, vähän oli kyllä raskasta kuunneltavaa, enkä jaksanut olla koko aikaa mukana. Välillä keskustelu tuntui junnaavan Soinin vastuussa nykyisistä persuista ja ihan alussa puoluejohtajian one-linereissa eli tuntui aika pintaliidolta.
Salolaiselta tuli kokoomuslaista settiä, Rinteeltä ihan jopa SDP:tä haastavia kommentteja, Sinnemäki oli aika varovainen ja Arhinmäki kommentoi juurikin tätä Soinin vaikutusta persuihin.
@SamiMaatta voiskohan tota ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelua Suomeen kanssa pitää jo ihmiskauppana. Luvataan ummet ja lammet työllistymisestä Suomessa ja paikan päällä tulee karu totuus vastaan kun töitä ei joko ole tai ei palkata rehellisesti kun hakija ei puhu suomea. Mutta oppilaitos on saanut jo ainakin yhden lukukauden rahat, ja varmaan se ulkomainen promoottorikin jotain proviisiota
@Mimesatwork marjanpoimijoidenkin tapauksessa monet ovat ottaneet isot lainat päästäkseen tänne ja ovat sitten loukussa. Samanlainen kuvio varmaan juuri opiskelijoilla.