@aulis @otter @mmin Käsittääkseni se on aina ollut niin, että "alkuperäinen" on minimaalinen ja hankalampi asentaa. Esim. Redhat vs. Fedora, Debian vs. Ubuntu/ElementaryOS/Pop!_OS/Mint jne. Archille on myös vastaavia kuten CachyOS ja EndeavourOS, joissa GUI ja asennusta ja käyttöönottoa helpotettu.
Itse asensin minimaalisen "raaka-Archin" nimenomaan siksi, että olen kyllästynyt bloattiin ja haluan asentaa kaiken itse visuaalista käyttöliittymää myöten. Komentoriviin tottuneelle helppo homma, mutta ei varmasti onnistu esimerkiksi äidiltäni. Ei sentään ole kuitenkaan niin rakettitiedettä kuin esim. Gentoon lähdekoodista kääntäminen. Ohjeita seuraamalla onnistuu, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Itse nautin kontrollin tunteesta ja opettelusta, silloin Arch on mahtava.
Erityisesti Archissa innostaa pakettien sujuvuus ja tuoreus. Saa käytännössä mitä vain uusinta uutta asennettua ja kaikkeen löytyy ohje. Jopa Debianissa joutunut välillä johonkin ihmeelliseen pakettiepäyhteensopivuuksien viidakkoon, siis vaikka luulisi olevan hyvää tukea tarjolla. Arch on ihan toista maata. Kaikki vaan toimii. Ja jos ei toimi, on helvetisti paljon enemmän vaihtoehtoja tarjolla.
Hyvänä esimerkkinä tästä pääsen ensimmäistä kertaa käyttämään ungoogled-chromiumia natiivina. Sille ei ole olemassa deb pakettia esim. ubuntu jammy -pohjaisille Linuxeille.